Mistelihoidon aineosat ja vaikutus
Vaikuttavat aineosat
Mitä ilmeisimmin misteliuutteen vaikutus ei perustu puhtaasti yksittäisten aineosasten varaan, vaan uutetun kokokasvin aineiden yhteistoimintaan. Misteliuutteessa on kuitenkin lukuisia bioaktiivisia aineosia, joilla on spesifisiä vaikutuksia immuunijärjestelmään ja syöpäsoluihin.
Nicoletti, M. (2023). The Anti-Inflammatory Activity of Viscum album. Plants (Basel), 12(7). https://doi.org/10.3390/plants12071460
Stefanucci A, Zengin G, Llorent-Martinez EJ, Dimmito MP, Della Valle A, Pieretti S, Ak G, Sinan KI, Mollica A: Viscum album L. homogenizer-assisted and ultrasound-assisted extracts as potential sources of bioactive compounds. Journal of Food Chemistry 2020, article ID e13377. 12 pp. DOI: 10.1111/jfbc.13377.
Tsekouras V, Mavrikou S, Vlachakis D, Makridakis M, Stroggilos R, Zoidakis J, Termentzi A, Moschopoulou G, Kintzios S: Proteome analysis of leaf, stem and callus in Viscum album and identification of lectins and viscotoxins with bioactive properties. Plant Cell, Tissue and Organ Culture 2020, 141 (1), 167-178. DOI: 10.1007/s11240-020-01777-7.
Szurpnicka A, Kowalczuk A, Szterk A: Biological activity of mistletoe: in vitro and in vivo studies and mechanisms of action. Archives of Pharmacol Research 2020, 43 (6), 593-629. DOI: 10.1007/s12272-020-01247-w.
Nazaruk J and Orlikowski P. Phytochemical profile and therapeutic potential of Viscum album L. Nat Prod Res 2016;30:373-385
Urech K and Baumgartner S. Chemical constituents of Viscum album L. for the pharmaceutical preparation of mistletoe. In: Kurt S. Zänker, and Srini V. Kaveri, editors. (eds.), (2015) From mythology to evidence-based medicine. Translational Research in Biomedicine. Volume 4, pp 11-23. S. Karger AG, Basel, Switzerland ISBN: 978-3-318-05444-6.
Dorka R, Engelmann W, Hellrung W. Chronobiologische Untersuchungen an Viscum album L. und ihre pharmazeutische Relevanz. In: Scheer R, Bauer R, Becker H, Fintelmann V, Kemper FH, Schilcher H (Hrsg). "Fortschritte in der Misteltherapie, Aktueller Stand der Forschung und klinische Anwendung", 662 Seiten, KVC Verlag Essen 2005, ISBN 3-933351-49-9: 23–34.
Becker H und JM Scher (2005). Kurzer Überblick über die Inhaltsstoffe der Mistel (Viscum album L.). In: Scheer R, Bauer R. Becker H, Fintelmann V Kemper FH Kemper und Schilcher H (Hrsg.): Fortschritte in der Misteltherapie, Aktueller Stand der Forschung und klinische Anwendung. S. 3-11. KVC Verlag Essen 2005. ISBN 3-933351-49-9.
Franz M (2003). Struktur und biologische Aktivitäten der chitinbindenden Mistellektine. Dissertation, University Tübingen.
Pfüller U (2000). Chemical constituents of European mistletoe (Viscum album L.). In: Büssing A: Mistletoe - The Genus Viscum. pp 1-122. Amsterdam, Harwood Academic Publishers Amsterdam 2000.
Dorka R. Zur Chronobiologie der Mistel. In: Scheer R, Becker H, Berg PA (Hrsg). Grundlagen der Misteltherapie. Aktueller Stand der Forschung und klinische Anwendung, 525 Seiten, Stuttgart: Hippokrates Verlag Stuttgart; 1996, ISBN 3-7773-1239-8: 28–45.
Scheffler A, Richter M, Beffert M, Errenst M, Scheer R. Differenzierung der Mistelinhaltsstoffe nach Zeit und Ort. In: Scheer R, Becker H, Berg PA (Hg). Grundlagen der Misteltherapie. Aktueller Stand der Forschung und klinische Anwendung. Stuttgart: Hippokrates Verlag, Stuttgart; 1996, ISBN 3-7773-1239-8: 1996: 49–76.
Mistelilektiinit
Mistelilektiinit ovat glykoproteiineja. On olemassa kolme eri toksista mistelilektiiniä ML I, ML II ja ML III (niin sanotut tyyppi II-RIP = ribosomeja inhiboivat proteiinit), jotka eroavat toisistaan molekyylipainon (n. 50 000-115 000) ja sokeriaffiniteetin puolesta. Sytostaattinen toksinen vaikutus perustuu proteiinisynteesin estoon ribosomissa ja apoptoosin induktioon. Vaikutus immuunijärjestelmään perustuu TNF-alfa, IL-1, IL-2 ja IL-6 vapautumiseen. Nämä mistelilektiinit ovat yhteensä 40 isolektiinin sekoituksia, joiden rakenne ratkaisee biologisen aktiviteetin.
Visalb CBL on toinen, rakenteeltaan ja biologisilta vaikutuksiltaan edellisistä poikkeva mistelilektiini (molekyylipaino 21 500), jolla on heikompi sytotoksinen ja immuunistimulaatiovaikutus ML I-III verrattuna.
Beztsinna N,de Matos MBC, Walther J, et al. Quantitative analysis of receptor-mediated uptake and pro-apoptotic activity of mistletoe lectin-1 by high content imaging. Nature Scientific Reports 2018;8:2768. DOI: https://doi.org/10.1038/s41598- 018-20915-y.
Urech K, C Jäggy and G Schaller (2009). Räumliche und zeitliche Dynamik der Viscotoxin- und Mistellektingehalte in der Mistel (Viscum album L.). In: Scheer R, Alban S, Becker H, Holzgrabe U, Kemper FH, Kreis W, Matthes H und Schilcher H (Hrsg.), Die Mistel in der Tumortherapie 2, S. 67-77. KVC Verlag, Essen 2009. ISBN 978-3-933351-82.
Franz H, P Ziska and A Kindt: Isolation and properties of three lectins from mistletoe (Viscum album L.). Biochem J. 1981; 195: 481-484
Viskotoksiinit
Viskotoksiinit (A1-3, B, 1-PS, U-PS) kuuluvat tioniineihin eli rikkipitoisiin polypeptideihin, joiden sytotoksinen vaikutus perustuu solumembraanin destruktioon. Immuunistimuloiva vaikutus perustuu makrofagien ja neutrofiilisten granulosyyttien fagosytoosin aktivointiin. Viskotoksiinilla on myös lievä antibioottinen, antiviraalinen ja antimykoottinen vaikutus.
Pal A. Structure determination of Viscotoxin A1, Tendamistat and Tri Peptidyl Peptidase-I. Dissertation. Göttingen 2008, University Göttingen.
Pal A, Debreczeni JE, Sevvana M, Gruene T, Kahle B, Zeeck A and Sheldrick GM. Structures of viscotoxins A1 and B2 from European mistletoe solved using native data alone. Acta Crystallogr D Biol Crystallogr 2008;64:985-992.
MicroRNA:t (miRNAs).
MikroRNA:t ovat lyhyitä parinkymmenen nukleotidin pituisia, yksijuosteisia RNA-molekyylejä, jotka säätelevät solujen jakautumista ja solukuolemaa. RNA-molekyyleistä voi olla apua kasvainten lääkeherkkyyden ennustamisessa. MicroRNA-molekyyliä on löydetty myös misteliuutteessa.
Xie W, Adolf J, Melzig MF. Identification of Viscum album L. miRNAs and prediction of their medicinal values. PloS one 2017;12(11):20 pp., article ID e0187776. DOI: 10.1371/journal. pone. 0187776.
Flavonoidit
Flavonoidien ryhmään kuuluvat kversetiini-johdannaiset, joita ovat luonnolliset antihistamiinit ja voimakkaat antioksidantit mm. homoeriodyctiol, sakuranetin, rhamnazin, isorhamnetin, 5,7-dimetoksi-4-hydroxiflavon sekä kuusi eriquercetinmetyleetteriä. Jokaisella valkeamarjaisen mistelin alalajilla on oma spesifinen flavonoidikompositio. Vaikutus tuumorisoluihin perustuu apoptoosin induktioon ja immuunivaikutus antioksidatiiviseen vaikutukseen.
Dai JK, Cao D, Li C-H, Gao J, Li MQ, Fan N, Wei H, Sun ZL, Hou MY. Three new bioactive flavonoid glycosides from Viscum album. Chinese Journal of Natural Medicines 2019;17 (7): 545-550. DOI: 10.1016/S1875-5364(19)30076-7
Oligo- ja polysakkariidit
Misteliuutteen poly- ja oligosakkaridit kuten arabinogalaktaani, galakturonania ja niiden johdannaiset stimuloivat immuunijärjestelmää aktivoimalla auttaja-T-soluja ja luonnollisia tappajasoluja eli NK-soluja (natural killer cell).
Peptidit
Misteliuutteesta on löydetty peptidi (Peptid 5000 D), jolla on eläinkokeissa todettu olevan sekä sytostaattinen että makrofageja stimuloiva vaikutus (ns. Kuttan peptidi).
Kuttan G, Vasudevan DM and R Kuttan R. Isolation and identification of a tumour reducing component from mistletoe extract (Iscador). Cancer Lett 1988;41:307-314.
Bioaktiiviset yhdisteet, fenolit
Pietrzak W, Nowak R, Gawlik-Dziki U, Lemieszek MK, Rzeski W. LC-ESI-MS/MS identification of biologically active phenolic compounds in mistletoe berry extracts from different host trees. Molecules 2017;22:264. DOI: 10.3390/molecules22040624
Liposomit
De Matos MBC, Miranda BS, Nuari YR, et al. Liposomes with asymmetric bilayers produced from inverse emulsions for nucleic acid delivery. Journal of Drug Targeting 2019;27:681–698. DOI: https://doi.org/10.1080/ 1061186X.2019.1579819.
De Matos MBC, Beztsinna N, Heyder C, et al. Thermosensitive liposomes for triggered release of cytotoxic proteins. European Journal of Pharmaceutics and Biopharmaceutics 2018;132:211– 221. DOI: https://doi.org/10.1016/ j.ejpb.2018.09.010.
Muita aineosia
Lisäksi misteliuutteesta löytyy lukuisia muita aineosia mm: vapaita aminohappoja, ennen kaikkea korkea pitoisuus L-arginiinia; fenyylipropaaneja kuten kahvihappo, sinappihappo, ferulahappo, protocatechuhappo, syringahappo, vanilliinihappo, anishappo, gentisiinihappo, syringiini, syringosiidejä, syringaresinol, eleuterosidi E.; fytosteroleja kuten b-sitosterolia, sigmasterolia yms.; triterpeenejä kuten b-amuriini, b-amuriiniasetaatti, betuliinihappo, oleanolihappo, ursolihappo; polyalkoholeja kuten 1D-1-O-metyyli-muco-inositoli ja muita inositoli-johdannaisia; amiineja kuten histamiini, b-fenyylietyyliamiini, tyramiini, asetyylikoliini, propionyylikoliini yms.
