mistelihoito.fi

Viscum album L

​

Valkomarjainen misteli (Viscum album L.) on ikivihreä puoliloinen pensas, joka kasvaa lehti- ja havupuissa. Erityisen usein se kasvaa poppelissa ja omenapuussa, mutta myös vaahterassa, koivussa, lehmuksessa, akaasiassa, pajussa, orapihlajassa, mantelipuussa, jalavassa ja harvoin tammessa. Havupuista se suosii mäntyä ja kuusta.

 

Misteli kasvaa koko Euroopassa, mutta Pohjois-Euroopassa se on harvinainen, koska se ei siedä kovia pakkasia. 

 

Suomessa lähinnä luonnonvaraisia misteliesiintymiä on havaittu Turun seudulla. Vuonna 2008 Suomessa kasvoi todistettavasti ainakin yksi misteli omenapuussa Paraisilla sijaitsevassa puutarhassa. Turun Ruissalosta löytyi 2016 misteliä poppelissa. Vuonna 2019 misteliä havaittiin Turun seudulla Kaarinasta Naantaliin ulottuvalla alueella. Yksittäisiä havaintoja tutkijat olivat saaneet myös Jokioisilta, Tampereelta ja Kemiönsaarelta. Pääteltiin, että linnut olivat mahdollisesti kuljettaneet marjat Suomeen tai se on levinnyt mahdollisesti ihmisen joulukoristeiksi tuomista oksista. 

(Wikipedia)

 

Tavallisista kasveista poiketen mistelillä ei ole juuria maassa, vaan se kasvaa isäntäpuussa, jonka nestekuljetus huolehtii siitä. Näin ollen misteli on erityisellä tavalla riippuvainen isäntäpuustaan.

 

Erikoista mistelissä on kasvutavasta johtuva pallomainen muoto. Misteli kasvaa kaikkiin ilmansuuntiin riippumatta valosta ja painovoimasta.  

​

Tämä pallomainen muoto kehittyy vähitellen. Nestevirtauksen parhaiten läpäisemät nuoret mistelin oksat kasvavat muiden kasvien tavoin kohti valoa painovoimaa vastaan. Tämän jälkeen toukokuun lopusta kesäkuun loppuun nuorissa versoissa kehittyy voimakkaita kierto- ja heiluriliikkeitä, ns. nutaatioliikkeitä.

 

Tästä ajankohdasta alkaen misteli ei muutu ulkoisesti juuri ollenkaan. Isäntäpuun nestevirtaus mistelissä vähenee. Lehtipuista poiketen misteli säilyttää uudet lehtensä jopa kaksi vuotta, ennen kuin ne putoavat maahan edelleen vihreinä.

 

Mistelin isäntäpuiden pudottaessa syksyllä lehtensä näkyvät mistelit jo kaukaa puissa. Luonnon jäädessä lepotilaan mistelillä ei ole itämisen tai siementämisen lepotilaa.

Sen marja kypsyy marras-joulukuussa. Sen ravintokudoksessa ei ole kuivaa siementä vaan vihreä, jo itämiskykyinen alkio, jossa on itulehdet ja juuripää, joka tarvitsee valkoisen marjan läpi tulevaa valoa.

Misteli ei kiirehdi kukinnan kanssa, sillä se kukkii vasta tammi-helmikuusta alkaen.

Nämä molemmat esimerkit tuovat osuvasti esille sen, kuinka toisin misteli käsittelee ajallisia tapahtumia verrattuna tavallisiin kasveihin. Joko ne alkavat aikaisemmin tai niitä pitkitetään huomattavasti.

​

Mistelin erityispiirteet jatkuvat myös talven aikana. Se ei noudata kasvikunnan talvirytmiä vaan on omalla tavallaan aktiivinen. Mistelin talvimuodolle ovat ominaista kypsät marjat ja tässä vaiheessa vielä sulkeutuneet kukat.

​

de Almeida VP, Monchak IT, da Costa Batista JV, Grazi M, Ramm H, Raman V, Baumgartner S, Holandino C, Manfron J. Investigations on the morpho-anatomy and histochemistry of the European mistletoe: Viscum album L. subsp. album. Scientific Reports 2023;13: no. 4604. Open access DOI: https://doi.org/10.1038/s41598-023-29799-z.

 

Nicoletti, M. (2023). The Anti-Inflammatory Activity of Viscum album. Plants (Basel), 12(7). https://doi.org/10.3390/plants12071460

 

Tsekouras V, Mavrikou S, Vlachakis D, Makridakis M, Stroggilos R, Zoidakis J, Termentzi A, Moschopoulou G, Kintzios S: Proteome analysis of leaf, stem and callus in Viscum album and identification of lectins and viscotoxins with bioactive properties. Plant Cell, Tissue and Organ Culture 2020, 141 (1), 167-178. DOI: 10.1007/s11240-020-01777-7.

​

Szurpnicka A, Kowalczuk A, Szterk A: Biological activity of mistletoe: in vitro and in vivo studies and mechanisms of action. Archives of Pharmacol Research 2020, 43 (6), 593-629. DOI: 10.1007/s12272-020-01247-w

​

Penaloza E, Holandino C, Scherr C, et al. Comprehensive metabolome analysis of fermented aqueous extracts of Viscum album L. by liquid chromatography-high resolution tandem mass spectrometry. Molecules 2020;25(17):4006. DOI: https:// doi.org/10.3390/molecules 25174006.

​

Dorka R, Engelmann W, Hellrung W. Chronobiologische Untersuchungen an Viscum album L. und ihre pharmazeutische Relevanz. In: Scheer R, Bauer R, Becker H, Fintelmann V, Kemper FH, Schilcher H (Hrsg). "Fortschritte in der Misteltherapie, Aktueller Stand der Forschung und klinische Anwendung", 662 Seiten, KVC Verlag Essen 2005, ISBN 3-933351-49-9: 23–34.

​

Escher P, Eiblmeier M, Hetzger I, Rennenberg H. Seasonal and spatial variation of carbohydrates in mistletoes (Viscum album) and the xylem sap of its hosts (Populus x euamericana and Abies alba). Physiologia Plantarum 2004;120(2):212–219. DOI: https://doi.org/10.1111/j.0031- 9317.2004.0230.x.

​

Urech K. Accumulation of arginine in Viscum album L.: Seasonal variations and host dependency. Journal of Plant Physiology 1997;151(1):1–5. DOI: https:// doi.org/10.1016/S0176-1617(97) 80029-6.

​

Dorka R. Zur Chronobiologie der Mistel. In: Scheer R, Becker H, Berg PA (Hrsg). Grundlagen der Misteltherapie. Aktueller Stand der Forschung und klinische Anwendung, 525 Seiten, Stuttgart: Hippokrates Verlag Stuttgart; 1996, ISBN 3-7773-1239-8: 28–45.

​

Scheffler A, Richter M, Beffert M, Errenst M, Scheer R. Differenzierung der Mistelinhaltsstoffe nach Zeit und Ort. In: Scheer R, Becker H, Berg PA (Hg). Grundlagen der Misteltherapie. Aktueller Stand der Forschung und klinische Anwendung. Stuttgart: Hippokrates Verlag, Stuttgart; 1996, ISBN 3-7773-1239-8:  1996: 49–76.

​